Jyrki Kangas: “Huolestuttavaa, kun perusymmärrys metsien kasvun dynamiikasta on hukassa”

Professori Jyrki Kangas ottaa mielellään kantaa metsäkeskusteluun ja puhuu kestävän metsätalouden puolesta.

Viimeksi kirjoittamassaan kolumnissa Kangas päivittelee julkisuudessa käytävää keskustelua metsien hiilinieluista ja hiilivarastoista. Hänen mielestään ilmastohyödyt ovat huono peruste vaatia hakkuiden rajoittamista. 

“Tieteellinen tutkimus on heikoilla, jos oikea ymmärrys metsän kasvun dynamiikasta ja hiilenkierrosta puuttuu. Toisinaan jopa unohdetaan, että puu vanhenee, kuolee ja sen sitoma hiili lopulta tuprahtaa vapauteen. Metsien hiilivaikutus on pitkässä juoksussa plusmiinusnolla, jos metsäpinta-ala ei muutu,” Kangas toteaa.

“Puusta saadaan kyllä pysyvä hiilivarasto, vaikka upottamalla tukkeja hapettomiin oloihin, esimerkiksi suohon ikuisiksi ajoiksi niin, ettei puuhun sitoutunut hiili pääse vapautumaan. Mutta ei siinä mitään järkeä ole.”

“Oikea ymmärrys hiilenkierrosta on pikkuhiljaa menossa läpi. Aletaan ymmärtää, että ilmastonäkökulmasta ei voi tieteellisesti perustella vaatimuksia hakkuiden rajoittamisesta Suomessa. Nykyinen hiilinielumme on lähinnä metsätalouden ansiota ja metsien käyttö oikein on pitkässä juoksussa ilmastoteko.”

Luonnon monimuotoisuus on Kankaan mielestä ymmärrettävämpi ja aidompi peruste hakkuiden rajoittamisvaatimuksille.

“Monimuotoisuus ja ilmastohyöty ovat metsässä kilpailijoita, niiden välillä on tasapainoiltava ja metsätalous on siinä tasapainoilussa mukana. Tutkimuksen tehtävä on yhteen sovittaa metsien käytön monet tavoitteet.”

“Monimuotoisuuttakin pitää tarkastella globaalisti ja ottaa hakkuuvuoto huomioon. Jos puuta ei korjata Suomessa, jossain muualla sitä kuitenkin hakataan.”

Kuka päättää?

Miten sovittaa metsien käytön monet tavoitteet yhteen kestävästi ja kenellä lopulta on päätösvalta metsien käytöstä?

“Demokratia ja metsäpolitiikka vaikuttavat, yhteiskunta luo puitteet ja reunaehdot metsän käytölle tuki- ja sanktiojärjestelmillään. Mutta: metsänomistaja päättää, mitä metsällä ja metsässä tehdään.”

“Metsänomistajan päätöksiin vaikuttavat tämän omat arvot ja markkinaehdot: onko puulle kysyntää ja hakkuulle tekijöitä. Markkinoihin taas vaikuttavat monet asiat kuten monimuotoisuustavoitteet ja sertifiointijärjestelmät. Kuluttajilla on vaikutusta, mutta kuinka paljon kuluttajat lopulta ymmärtävät esimerkiksi eri sertifiointijärjestelmistä, mitä ne pitävät sisällään.”

Poliittisessa päätöksenteossa on viime vuosina usein toisteltu, kuinka päätöksenteko perustuu tieteelliseen tutkittuun tietoon. Tällä haetaan selkänojaa poliittisille päätöksille, jotka kuitenkin aina ovat arvovalintoja. Kangas on korostanut aiemminkin, että tiede voi tuottaa tietoa tutkittavasta kohteesta, mutta ihmisten mielipiteitä se ei tuomitse. Jokaisella on mielipiteensä, ne eivät ole sen enempää oikeita tai vääriä.

“Mitä painotetaan esimerkiksi kestävyydessä: ekologista, taloudellista vai sosiaalista kestävyyttä? Ekologinen puoli on nyt korostunut, vaikka nämä kaksi muuta ovat ihan yhtä tärkeitä. Ei ole tieteellistä vastausta, kyse on siitä, mitä painotetaan. Sen tiede voi kertoa, mihin mikin päätös johtaa.“

Läksiäisluento ja uutta edessä syksyllä

Jyrki Kangas on työurallaan katsonut suomalaista metsää monelta suunnalta: tutkijana, yksityismetsätaloudessa, teollisuuden palveluksessa, Metsähallituksen pääjohtajana ja viimeksi Itä-Suomen yliopiston metsäbiotalouden professorina.

“Professorina tehtävänä on ohjata tutkimusta ja hankkia rahoitusta sille, ja myös opettaa. Professorina voi vaikuttaa tutkimuksen suuntaan, mutta ei voi sanella sitä.”

Yksi Kankaan professuurin etapeista on Suomen Akatemian vuonna 2020 myöntämä neljän vuoden rahoitus tieteen lippulaiva UNITElle, jota hän kipparoi sen pari ensimmäistä vuotta. Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto koordinoi UNITEa, jossa tutkitaan ja kehitetään ihmisen, koneen ja luonnon välistä vuorovaikutusta laajasti. Sovelluskohteina ovat esimerkiksi metsätiedon hankinta, tarkempi koneiden paikannus metsässä, metsätuhojen hallinta, luontomatkailun kehittäminen, puunkorjuun operaatiot ja logistiikka, sekä metsien terveys- ja hyvinvointivaikutusten lisääminen. Sen puitteissa on tutkittu mm. hakkuupään tarkkaa paikannusta ja laserkeilausta puunkorjuun yhteydessä, jolloin saadaan tarkempaa tietoa paitsi korjattavasta myös metsään jäävästä puustosta.

Metsäntutkimusjärjestöjen kansainvälinen liitto IUFRO myönsi Jyrki Kankaalle vuonna 2000 Scientific Achievement Award -palkinnon. Sen on saanut vain viisi suomalaista tieteentekijää vuodesta 1971 alkaen. Metsänhoitajaliitto valitsi Kankaan vuoden metsänhoitajaksi vuonna 2014. Tänä vuonna hän sai Einari Vidgrénin säätiön tunnustuspalkinnon pitkästä ja ansiokkaasta urasta tutkijana ja metsäbiotalouden professorina.

Jyrki Kangas pitää nykyisen professuurinsa läksiäisluennon elokuussa. Sen jälkeen elämässä on taas uusi vaihe edessä.

“Jään vapaaksi tieteilijäksi ja taiteilijaksi.”

Vaikka tulevaisuus on auki, aikaa varmasti kuluu jatkossakin myös metsässä ja metsällä, onhan Kangas tunnettu myös lintukoiraharrastuksestaan.

Metsäbiotalouden professori Jyrki Kangas palkittiin pitkästä ja ansiokkaasta urastaan tutkijana tunnustuspalkinnolla. Kangas saa kiitosta selkeästä viestinnästään osana maamme metsäkeskustelua. Einari Vidgrén Säätiö palkitsi metsäalan osaajia 18. kerran