Timo Tolppa: “Kehitysprojekteilla ratkaisuja koko alan hyväksi”

Jos Timo Tolppa olisi päätynyt töihin armeijan vanuvarikolle Orivedelle, olisi moni puunkorjuualan kehitysprojekti jäänyt näkemättä.

“Vaikka olisi millainen mielikuvitus, ei sitä 16-vuotiaana vuonna 1972 Metsäkonepalveluun kesätöihin tullessa olisi osannut kuvitella, mitä polun päässä lopulta on ollut”, Timo Tolppa sanoo.

Lähellä oli, ettei Timo olisi valinnut aivan toisenlaista työuraa. Armeijan jälkeen olisi nuorelle koneteknikolle ollut tarjolla työtä Puolustusvoimien vaunuvarikolla Orivedellä. Sen sijaan hän on tehnyt uransa Metsäkonepalvelu Oy:n palveluksessa. Timo aloitti kesätyöntekijänä ja jäi eläkkeelle pari vuotta sitten metsäneuvoksena pitkän toimitusjohtajarupeaman jälkeen.

“Parempi ja fiksumpi valinta tämä on ollut. Olen saanut viettää värikkään, poikkeuksellisen ja mielenkiintoisen työelämän. Vaikka välillä on ollut vaikeitakin aikoja, on paljon hyviä hetkiä ja mukavia ihmisiä.”

Metsäkonepalvelua on pyydetty ja se on itse halunnut ja hakeutunutkin mukaan monenlaisiin puunkorjuun kehittämishankkeisin. Milloin on kehitetty tekniikkaa ja laitteita, milloin menetelmiä ja toimintamalleja. Timon johdolla yrityksessä on haluttu panostaa kehitystyöhön.

“Näin teknisen koulutuksen omaavana olen saanut monesti olla ihan asian ytimessä, kun olen päässyt konevalmistajien kehitysprojekteihin mukaan.”

Esimerkiksi Timo mainitsee pehmeiden maiden puunkorjuun, jota on tutkittu ja kehitetty ainakin kymmenen vuotta UPM:n kanssa.

“On kokeiltu monenlaista, on erilaisia teloja ja muuta. Rahaa on mennyt paljon. Mutta on menty eteenpäinkin, suopuiden korjuu on nyt ihan eri tasolla kuin aikaisemmin.”

“UPM:ää on kiitettävä, sen omissa metsissä on voitu testata erilaisia asioita. Kokeiluja ei voisi kenenkään yksityisen metsänomistajan metsässä tehdä.”

“Taustalla on koko ajan ollut myös oman yrityksen parempi pärjääminen. Meillä on uskottu, että kehittäminen tuo parempaa työllisyyttä ja taloutta.”

Ajatus koneellisten metsätöiden kehittämisestä on itseasiassa koko Metsäkonepalvelu Oy:n alkujuuri ja Timo on ollut tässä kehitysketjussa se toinen Tolppa isänsä ja yrityksen perustajan Tauno Tolpan jälkeen.

Kun koneellistumista tutkinut Keskusmetsäseura Tapion konetoimisto, sittemmin yhtiöitetty Metsäpalvelu Oy ajettiin alas 60-luvun lopulla, joukko sen työntekijöitä Tauno Tolpan johdolla perusti Metsäkonepalvelu Oy:n vuonna 1970 jatkamaan toimintaa. Jatkajilla oli vahva paitsi usko siihen, että metsätyöt koneellistuvat, myös valtava halu olla itsekin tätä koneellistumista edistämässä ja kehittämässä. He uskoivat osaamisen ja teknologiaan ja halusivat olla kehittämässä menetelmiä. Heillä oli tuolloin myös usko siihen, ettei koneellistumisen kehitys pysähdy metsäkuljetukseen vaan myös hakkuutyö koneellistuu. Eivätkä olleet väärässä.

Timo Tolppa uskoo alan suomalaiseen kehitystyöhön myös nykyisten globaalien ongelmien kuten ilmastonmuutoksen suhteen.

“Suomen päästöt ovat niin pieni osa globaalisti, että niiden vähentämisellä ei voida ratkaista koko maailman ilmastoa. Siksi meidän pitää satsata talouteen, että voimme käyttää rahaa tutkimukseen, jolla tuotetaan ratkaisuja maailmalle.”

”Ilman hyvää henkilöstöä emme olisi mitään”

Timon toimitusjohtajakausi Metsäkonepalvelussa alkoi vuonna 1998. Sen aikana yritys kasvoi huomattavasti: henkilökunnan määrä on noin kolminkertaistunut ja toiminta on laajentunut yritysostoin paitsi Suomessa myös Ruotsin puolelle.

“Suurin tekijä oli, kun teollisuusneuvos Mikko Rysä tuli yrityksen hallituksen puheenjohtajaksi vuonna 2005. Häneltä olen saanut oppia ammentaa. Tuolloin laadittiin yritykselle systemaattinen kasvustrategia vuosiksi eteenpäin ja sitä on onnistuttu 17 vuotta toteuttamaan.”

“Tuolloin päätettiin keskittyä yhteen asiaan eli puunkorjuuseen ja tehdä se mahdollisimman hyvin. Monesti kuulee, että yrityksellä pitää olla monta tukijalkaa, mutta meillä päätettiin keskittyä yhteen, ja karsittiin kaikki ylimääräinen roina ympäriltä pois.”

Timo Tolppa korostaa strategian ja suunnitelmien merkitystä, mutta onnistuminen tulee siitä, että ne saa paperilta tai exceleistä muuttumaan todeksi käytännössä.

“Talousjohtaminen on ollut keskiössä. Meillä avainasia on konekohtainen kustannusseuranta, joka on jo isän keksintöä. Luvut eivät sinällään tuo kannattavuutta, mutta johdon pitää osata hyödyntää niitä ja tehdä niistä oikeita johtopäätöksiä.”

“Mutta: ilman hyvää henkilöstöä emme olisi mitään. Henkilöstöstä tulee 40 % yrityksen kustannuksista, ja koko ajan on mietittävä, miten parhaalla tavalla tämän satsauksen saa hyödynnettyä. Henkilöstöön kannattaa panostaa.”

Monia hyviä tekoja luonnon puolesta

Timo Tolppaa surettaa nykyinen metsätalouden ja puunkorjuun ympärillä käyty julkinen keskustelu.

“Liikaa kuullaan negatiivista uutisointia. Surettaa, että suuri yleisö ei tiedä todellisia tekoja ja taustoja metsästä, ainoastaan mokat nostetaan näkyville.”

”Joskus pitäisi tehdä seuranta, kuinka monta hienoa tekoa luonnon puolesta Suomen metsäkoneenkuljettajat tekevät viikossa. Siellä jätetään lahopuita ja suojavyöhykkeitä, otetaan puronvarsia ja muita luontokohteita huomioon päivittäin koko ajan.”

Einari Vidgrénin Säätiö antoi elämäntyöpalkinnon Timo Tolpalle rohkeasta ja määrätietoisesta yritystoiminnasta. Säätiö jakoi tunnustuksia kesäkuussa 2023. Lue lisää: Einari Vidgrén Säätiö palkitsi metsäalan osaajia 18. kerran